Nyt alkaa raivostuttaa nää Anu Ojalan kirjat. Olin vähän kiikun kaakun niitten Julioitten kanssa, mut nyt oikeesti vittu ihan sama, hävitköön vaikka kaikki sen kirjat maailmasta.

GRRRRAAAAU! Aattelin, että ois kiva nähä vaihteeks, että osaaks tää tyyppi kirjottaa mitään tällasta angstia teinihömppää, NO EI NÄKÖJÄÄN OSAA, ootin, että se Emilia ois ollu sellanen peruspissis, pojat siellä ja pojat täällä. Mut ei ku vaa, täähän käy tallilla joka sekunti ja käy kenneltyttönä ja ties mitä, joo ihan kivojahan nää eläinkirjat on mutta täsmälleen samanlaisesta aiheesta kertoo toinenkin kirjasarja SAMALTA KIRJAILIJALTA! Ja lisäks tää tyttö on täys paska, anteeks nyt vaan, niin ku on muutki Anu Ojalan hahmot, jotka on olevinaan niin eläinten ystäviä.. Mut hei, tää saa uuden iki-ihanan koiranpennun...oon ihan silleen jes, nyt tulee kivaa tekstiä, pennun hoitoa, kaikkee ihanaa, pus<3 No ei ku vaa, tyttö lähtee tallille koiran kanssa, koira irti, menköön sinne jonnekin ja ratsastamaan! "Jee!" vitut -_- Sitte lähetään vähän pizzalle kavereiden kanssa ja ...oho, missäs se uus pentu olikaan? Ihan kauheeta, teki mieli mennä hakkaan se Emilia, vielä ku se oli vielä niin kehuskellu, että oli osottanu luotettavuutensa äitille ja iskälle ja ties mitä. Ja sit ku se on sen kaa metsässä, ni koira on irti, kuuluu mopon ääntä, ni eipä vaivaudu tyttö ottamaan koiraansa kiinni, ni siitä tuli eläinlääkärireissu -__- LOL.

Muutenki tyhmä lukee, ku ikivanhaa tekstiä. "Emilia kirota pirskautti". Häh? Reps. Angst. *kirjan paiskaus*

Ja sitte itse tää kirjan idea. En tajunnu pätkääkään, että miten tää juoni tässä lopussa meni. Mitä sille Samille tapahtu? Mitä se oli tehny koko sen kirjan ajan? Ää, too weird to me.

Oudot sattumat pelottavat Emiliaa: voiko yhdessä ihmisessä asua kaksi aivan eri persoonaa... Hyytävä jännäri Vaarallinen poikaystävä on Anu Ojalan esikoisromaani.